Tilpehööriä

Joulun ja Uudenvuoden lomat on nyt lomailtu ja tällä viikolla on ollut aika palata arkeen. Se ei kuitenkaan haittaa, koska voin olla ihan huippu tyytyväinen siihen, kuinka hyvin häähommat saatiin loman aikana etenemään (kuten suunnitelmissa oli ollutkin)! Kaikessa konkreettisuudessaanhan meillä ennen joulunpyhiä oli tiedossa tasan tarkalleen seuraavat asiat: hääpäivä, vihkikirkko, kaaso, bestman ja morsiusneidot. Aikaahan tietenkin on vielä useita kuukausia, että sinällään ei meillä mitään paniikkia ollut, mutta kieltämättä vuodenvaihteen lähentyessä huomasin pienen häästressipeikon muuttaneen takaraivooni asumaan ja mietin jo, että olenko mä ihan huono morsian, kun en ole jaksanut alkuinnostuksen jälkeen vouhottaa tai ylipäätään juurikaan edes suunnitella koko asiaa kuluneen syksyn aikana. Mutta kun ensimmäisen ammattikorkeakoulussa vietetyn syksyn jälkeiset deadlinet ja tenttihuolet sai karisteltua niskasta ja vietettyä ihanan perhejoulun, tuli tähän hääkelloon yhtäkkiä ihan eri ääni ja voinkin ylpeänä todeta, että olemme saaneet laskettua budjetin, varattua juhlapaikan, lähes tehneet päätökset pitopalvelun suhteen, panneet kutsukorttiaskartelut aluilleen ja muutenkin saaneet kunnolla visioitua tulevaa päiväämme. Uskaltanen jopa paljastaa, että vaikka olin kaavaillut morsiuspuvun ostamista vasta jonnekin pidemmälle kevään puolelle, niin koin reilu viikko sitten niin järisyttävän ihastuttavan kohtaamisen erään Maggie Sotteron luomuksen kanssa, että sydämeni oli kertaheitolla myyty. Tänään vein vielä Äidin kanssani ihastelemaan kyseistä unelmaa ja kun oltiin yhtämielisiä puvun täydellisyydestä, homma oli selvä. En paljasta puvusta ja siihen liittyvästä uskomattoman hyvästä onnesta tässä vaiheessa vielä sen enempää, mutta Sotteron pukuja voi käydä kurkistamassa vaikka täällä: http://www.maggiesottero.com/ . Ja  kengäthän löysin myös viime viikolla sattumalta Halosen alennusmyynneistä, kuten tästä postauksesta kävi ilmi, joten oma häälook on jopa hieman pelottava hyvällä mallilla jo tässä vaiheessa, mutta voipahan nyt ainakin hyvällä omalla tunnolla panostaa taas seuraavat viikot opiskeluun, tarkemmin sanottuna itseasiassa opintoihin liittyvään työharjoitteluun, joka varmasti verottaa oman osansa jaksamisestani taas hetken aikaa.

Mutta asia, mistä tässä varsinaisesti piti tulla kertomaan, oli ne lupaamani ensiostokset häitä varten. Viime viikollahan siis vietettiin superpäivä superkaason kanssa ja koluttiin haukkoina läpi Hyvinkään alennusmyyntejä hyvien löytöjen toivossa. Ja eipä meidän ihan tyhjin käsin tarvinnut kotiin lähteä.

 Iltalukemista tuli haettua niin kirjastosta kuin omankin kirjahyllyn kätköistä. Vielä en ole ehtinyt kunnolla syventymään, mutta ainakin tuossa Kauniston & Voutilaisen Hääkirjassa vaikuttaisi olevan runsaasti hyviä vinkkejä ja mielenkiintoisia faktoja.

 

Kutsuja varten ostettiin Askartelukauppa Värinapista 6 kpl tummanpunaisia A6 -kokoisia kartonkeja hintaan 4 euroa ja niistä sitten leikattiin korttipohjat. Tälläkin taas säästettiin muutama euro siihen nähden, jos olisi päädytty hankkimaan tarvittava määrä korttipohjia valmiina. Ja meillähän tosiaan alusta alkaen on ollut tarkoituksena valmistaa kutsut itse ensisijaisesti siksi, että mä rakastan askartelua ja itsetehdyt kutsut tuntuu paljon luonnollisemmalta vaihtoehdolta kuin tilatut ja toissijaisesti sitten myös niistä säästösyistä. Värinapista tarttui mukaan myös yksi arkki kultaisia Kutsu -tarroja. Tarroja on arkissa 38 kappaletta (lisäksi myös pieniä sydäntarroja) ja hintaa sille tuli 1,50 €. Alla näkyvät nuottipaperit on ihan vain netistä tulostettu ja vanhennettu kotikonstein. Kutsuja varten hankintalistalla on vielä koristenauha ja kyyhky -leimasin, jollaista ei tästä maailman kaikkeudesta tunnu löytyvän sitten millään. Jos joku siellä ruudun toisella puolella sattuu tietämään, mistähän tällaisen saattaisi käsiinsä saada, niin olisin tuhannesti kiitollinen vinkistä. Kyyhkynen, joka meillä on hakusessa saisi mielellään olla esimerkiksi tämän tyyppinen:

 







Kutsujen valmistamiselle on luvassa myöhemmin aivan oma kirjoituksensa, missä sitten lisää juttua muun muassa tuosta paperin vanhentamisesta!

 

Tässä sitten muuta tilpehööriä, mitä tarttui mukaan. Valkoiset narunpätkän näköiset ovat sydänlankoja (35 snt/kpl Värinapista) itse tehtyihin kynttilöihin, jotka tulevat suorittamaan vieraslahjan virkaa. Punaiset napit (2,90 € /pussi) liittyvät aiheeseen myös, ovat siis tarkoitettu steariinin värjäämiseen. Tiimarista löytyi tarra-arkit pöytiin tulevia menuita varten, kaksi arkkia yhteensä 2 € ja Suomalaisesta kirjakaupasta kohotarroja leimasinta varten (jos sitä ikinä löytyy).

 

 

Lopuksi piti vielä tietenkin fiilistellä ja ostaa edes yksi häälehti. Tai no, oikeastaanhan olen ostanut nyt kaksi koska syksyllä ostin Rooman lentokentältä Vogue Sposan (sposa on siis morsian Italiaksi, blogin nimi juontaa myös juurensa tuohon kyseiseen lehteen, koska se oli ihan ihka ensimmäinen hääjuttu, jonka olen ostanut) lentomatkalle, mutta miellän sen enemmän sellaiseksi matkamuistoksi...

 

Tässäpä siis nyt tämän hetkistä tilannetta. Tällä hetkellä ajankohtaisin työvaihe taitaa olla kutsujen valmistaminen ja pitopalvelun lukkoon lyöminen. Palailen siis näihin aiheisiin taas tuonnempana!